Maailman
kaunein sana
Tahdotko
nähdä
ihmeen
kauniin kuvan,äiti ja lapsi kun istuvat
portailla tuvan.
Mitäpä lapsen äidille
kuiskaavan luulet,
noin kun on kirkas katse
ja hymyssä huulet?
Oi, hän
oppinut
yhden
sanan on vasta,sitä ei lakkaa kyyhkynen
kujertamasta.
Sanaan
siihen
liittyy
kaikki, mi hyvää,kaikki mi maassa on kaunista,
tunnetta syvää.
Äiti,
oi, äiti,
maailman
kaunein sana – se sointuu kuin ihana sävel
lapsen lausumana.
***
Koko
kevään odotin kesäkuuta. Silloin työkiireet olisivat päättyneet ja alkaisi
viimeinen kuukautemme Pekingissä. Suunnitelmissani oli lepoa ja lomaa. Nauttia
auringosta, lämmöstä ja ystävistä. Tutustua nähtävyyksiin, olihan Pekingissä vielä
paljon näkemättä ja kokematta – huolimatta siitä, että ennätimme asua kaupungissa
kaksi vuotta. Aioin testata uusia ravintoloita ja vierailla lempipaikoissani. Rentoutua
taloyhtiömme uima-altaalla, jossa lapset pulikoisivat altaassa ja minä
nauttisin kirjasta (siitä jonka aloitin viime kesänä). Toisin kävi, sillä tuo
Datongissa viettämäni viikonloppu ja sen aikana saamani suru-uutiset aloittivat
yhden elämäni raskaimmista ja kiireisimmistä kuukausista.
Sen
kuukauden aikana vietimme onnettomuudessa kuolleen ystävämme muistotilaisuutta
ja ”piipahdin” Suomessa saattelemassa äitini arkkuun.
Sen kuukauden aikana kattomme vuoti ja myimme Pekingin omaisuutemme. Lapset oireilivat muuttostressiä ja kuolemanpelkoa ja minäkin tajusin olevani kuolevainen.
Saman
kuukauden aikana yksi lapsista sairasti vatsataudin kahdesti. Silloin kun
palasin Datongista ja toisen kerran edeltävänä päivänä, jolloin tyhjensimme
talon, luovutimme avaimet ja lopetimme pankkitilit. Puhelinsopimukset jäivät
purkamatta, sillä jonotimme pankissa, kun Kakkonen soitti ja kertoi Kolmosen
oksentavan. Sen sijaan, että olisimme viettäneet mukavaa viimeistä päivää
Linnin ja lasten kanssa, uineet altaalla (toista kertaa koko kesänä) ja
päivällistäneet lempikiinalaisessani Linda’sissa, palasimme hotellille
sairastamaan. Mies lähti töihin pakkaamaan tavaransa.
Kuukauden
kohokohtia oli se, ettei kukaan oksentanut lentokoneessa. Ja että minä sain
työpaikan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukavaa jos jätät kommentin :)