Mitä yhteistä on ruuneperillä ja lohikäärmeen parralla?

Vastaus on ajankohta.

Jo useamman viikon ajan Äiti on turhaan taistellut viettelystä vastaan. Leipomoiden ja kahviloiden tiskit ovat tyrkyllään houkuttelevia ruskeita, punssiin kastettuja torttuja.  Vadelmainen hillosilmä niiden päällä katsoo Äitiin kutsuvasti: ”Maista!” Ja Äiti maistaa. Hän, joka yleensä ohittaa pullat ja kakut ja korkeintaan kokee itsehillinnänvaikeuksia mehukkaita täytteitä pursuavien foccaccioiden ja sämpylöiden kohdalla.

Kuinkahan moneen runebergintorttuun hän onkaan jo langennut odotellessaan tätä virallista päivää, jolloin niillä saa herkutella ihan luvan kanssa. Todella moneen. Joinakin päivinä niitä on mennyt jopa kaksi. Välillä hän on kantanut niitä laatikossa perheelleen, niin että osa perheenjäsenistä on jo ehtinyt kyllästyä makuun ja pyytänyt laskiaispullaa tilalle. Soimaavaa omaatuntoaan hän on hiljentänyt puolustelemalla, että tulee jopa halvemmaksi nautiskella yksi torttu kuin hakea kahvilasta latte matkaan. Se Äidin toinen pahe.

Ehkä syynä tämänvuotiseen erityiseen himoon on Äidin sisäinen tarve syödä niitä varastoon. Koska ensi vuonna niitä ei löydykään lähileipomosta. Kuinka ihmeessä hän selviäisi kaksi vuotta saamatta maistaa torttua? Vaikka silti, yrittää hän muistuttaa itseään, voihan sen toki korvata toisella herkulla. Sillä, jota Äiti on jo vuosia ehtinyt kaivata. Sillä, jota ei voi hakea kotikaupungin leipomosta eikä karkkikaupasta. Herkulla, jonka syöminen liittyy usein samaan ajankohtaan kuin tortunkin...

Ja nyt tulemme siihen, kuinka runeberg oikein liittyy lohikäärmeen partaan. Dragon beard candy on kiinalainen sokerista venytetty makeinen, jonka sisällä on maapähkinärouhetta. Singaporessa tätä herkkua sai vain kiinalaisen uudenvuoden aikaan, koska kosteassa ilmastossa herkun kuiva olomuoto ei säily pitkään. Se pitää nauttia pian valmistuksen jälkeen.

Kiinalainen uusivuosi ajoittuu usein tammi-helmikuun vaihteeseen, eli samaan ajankohtaan, jolloin Suomessa nautiskellaan runebergintortuista ja laskiaispullista. Tänä vuonna sitä vietetään aika myöhään, vasta kahden viikon päästä. Mutta ensi vuonna se sattuukin aivan tähän Runebergin päivän tienoille, 8.2., ja silloin Äiti ja Isäkin viettävät sitä, kaukana kotimaisemistaan ja suomalaisista herkuista, uudessa kotipaikassaan Pekingissä herkuttelemalla aivan muilla herkuilla.

Mutta, kukapa ties, jos vaikka Äiti oppisi tekemään runebergintorttuja ihan itse!  Jos himo yltyy liian suureksi…