Lapsiperhe itämaan ihmeissä

Lapsiperhe itämaan ihmeissä

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Varrella virran

Kun monen hiilenkatkuisen ja harmaan päivän jälkeen taivas jälleen kirkastui ja aurinko paistoi, lähdimme reippaalle kävelylenkille joenrantaan. Pekingin halki virtaa useita jokia, mutta onneksemme niistä ei ainoakaan virtaa ikkunamme alla. Joen läheisyyden tunnistaa, vaikkei sitä näkisikään. Nimittäin hajusta. Kaikki Pekingin joet haisevat mädälle kananmunalle. 

Kirkaa hyräillen kuljimme rannan viertä pitkin ja väistelimme koirankakkoja.


"Kaupunkiin kun masentuu,
niin sitä tahtoo tuuliin raikkaisiin.
Matkaan vain, ja me löydettiin
varrelle virran."


 
 
 
"...On tyhmää että lähdettiin
varrelle virran.
Siellä puutkin kellastuu,
ja nyt on vasta heinäkuu.
Syy tehdas on, ei mikään muu,
varrella virran."
 
 
 
 
 
 
"Kaiken kuolevan mä nään,
ei sorsat ehdi pesästään.
Maa sortuu veteen vihreään,
varrella virran.
Kuvittelen huomisen,
mä majavaa voi nähdä en.
Pääkallo löytyy valkoinen,
varrella virran."
 
 
 


Sanat kopioitu täältä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa jos jätät kommentin :)