Tänään Kiinassa syödään koiraa ja kissaa. Tarkemmin
sanottuna Yulin-kaupungissa Guangxinssa eteläisessä Kiinassa. Vaikka kissoista
ja koirista on tullut nykyään kiinalaisten rakastamia lemmikkejä (mistä johtuen
maan eläintensuojelujärjestöillä on myös toinen ongelma: hylätyt eläimet), elää
koiranlihan syöminen sitkeästi etenkin tässä Kiinan autonomisen alueen
kaupungissa. Miljoonat eläintensuojelijat Kiinassa ja ympäri maailmaa yrittävät
painostaa Kiinan hallitusta kieltämään festivaalin, mutta yhä edelleen joka
vuosi kyseisen kymmenpäiväisen juhlan aikaan päätyy ruoaksi tuhansittain lemmikkejä.
Ja nimenomaan lemmikkejä, sillä yleensä ruoaksi päätyvä liha saadaan katukoirista
ja varastetuista kotieläimistä. Lukemani mukaan jopa 18 miljoonaa koiraa syödään
vuosittain Kiinassa. Eikä kauheus pääty tähän, vaan ennen päätymistään
lautaselle koirat teurastetaan pieksemällä hengiltä.
Tänään viimein kolusin tarkkaan Muxiyuanin kangastorin kaikki
pienet kujat, ja yhtäkkiä pahaa aavistamatta päädyin raatojen keskelle. Yhdestä
torin kolkasta löysin alueen, jossa myydään pelkkiä turkiksia. Vaikka syön
lihaa ja käytän surutta nahkaa ja lammasta ylläni, pelkästään turkkinsa vuoksi
tapettuja eläimiä en suostu päälleni pukemaan. Tämän vakaumuksen mukaisesti
liityin 15-vuotiaana Animaliaan ja sama turkittomuuspäätös pitää edelleen. Eikä edes tekoturkikseenkaan ole luottamista, sillä saksalainen tuotetestaussäätiö Stiftung Warentest totesi viime vuonna pistokokeiden perusteella, että keinoturkiksena myydään aitoa turkista, koska aito tulee halvemmaksi kuin keinotekoisen valmistaminen. Ainakin kun on kyse Kiinassa tuotetusta turkiksesta.
Tieto lisää tuskaa: yllä kertomani perusteella rupesin miettimään,
kuinkahan moni näistäkin riippuvista turkiksista mahtaa olla koiraa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukavaa jos jätät kommentin :)