Matikka mielessäin

Sunnuntain Hesarissa oli kirjoitus matematiikan heikkenevästä tasosta Suomessa. Jutussa mainittiin muun muassa, kuinka vuoden 2012 PISA-testissä moni Aasian maa päihitti leikiten 12:nneksi sijoittuneen Suomen.

Jokin aika sitten Äiti jutteli koulussa tutun korealaisäidin kanssa. Aiheena olivat lasten kaverisuhteet. Äiti kertoi olleensa huolestunut Kolmosesta, jonka paras (ja ainoa) kaveri muuttaa kesällä pois. Äiti oli kantanut murhettaan opettajallekin, johon tämä oli lohduttanut, että kyllä poika kavereita saa. Kertonut, että luokan muut pojat haluavat Kolmosen aina pelikaverikseen matemaattisiin peleihin, koska tästä saa niin hyvän vastuksen.

Keskustelu korealaisäidin kanssa jatkui aiheesta matematiikan lisäkurssit. Hänen mukaansa kaikki korealaispojat saavat iltaisin lisäopetusta matematiikassa (kuten varmaan myös kaikki muutkin luokan aasialaispojat, toisin sanoen kaikki luokan pojat kahta lukuun ottamatta).

”Eikö teidän poikanne saa lisäopetusta?” ihmetteli korealaisäiti.

Äiti pudisti päätään. ”Taitaa hän toisinaan laskea itsekseen. Ihan huvikseen,” arveli Äiti.

”Sittenhän teidän poikanne on huippuälykäs”, totesi korealaisäiti, aina niin positiivisen kohteliaasti, ja sai Äidin hämmennyksiin. No ehkei sentään huippuälykäs, mutta kiinnostunut matematiikasta. Kiitos innostavien opettajien, hauskojen matikkapelien, ja niin edelleen.  

 

**

Samaa tarinaa aasialaislasten jatkuvasta treenaamisesta on Äiti kuullut monelta muultakin taholta. Kuinka pienilläkin lapsilla koulupäivä jatkuu joka ilta erilaisten harrastusten ja lisäkurssien muodossa. Viikonloppuisin heillä on lisää harrastuksia: urheilua ja soittoharrastuksia, nämä kielten ja matematiikan ohella. Yksitoista harrastusta ja lisäkurssia viikossa ei ole mikään harvinaisuus kiinalaisella tai korealaisella kymmenvuotiaalla. Tämän lisäksi kesäisin nämä lapset suorittavat kesäkursseja, varakkaimmat jopa ulkomailla. Amerikan kiinalaisen luokkakaverin äiti postasi keväällä vanhempien WeChat-ryhmään mainoksen skotlantilaisesta sisäoppilaitoksesta, ”josta monet koulun oppilaat ovat tykänneet…” Näköjään kurssit ovat kiinalaisille suunnattuja, sillä tarjolla on jopa mandariinin opetusta äidinkielenä. Ja hinta sen verran huima, ettei kyse ole ihan tavallisesta EF:n kielikurssista.

 

**

Eipä silti, innokkaasti Kakkonen ja Kolmonen toivovat, etteivät he enää syksyllä tarvitsisi tukiopetusta koulujensa opetuskielissä. Se nimittäin takaisi heille pääsyn ”edistyneiden matikanryhmään”, eli tasoryhmään, johon viime syksynä Kakkonen jo pääsi viikon ajaksi, kunnes koulu huomasi hänen sittenkin tarvitsevan ennemmin kielen tukiopetusta. Nämä ”valinnaiset” ryhmät kun ovat joko-tai.

Joten luokkatoverien matkustaessa kesällä kursseilleen lähtee tämä perhe Suomeen lomailemaan. Järvenrannalle uimaan ja saunomaan, unohtamaan muutamaksi viikoksi koko koulun.  Lepäilyn ohessa voi sitten tehdä visaisia matikantestejä – jos huvittaa. Kuten vaikkapa tuon Hesarin testin, jonka yläkoulun laskutehtävät isoveli Kakkonen läpäisi vasemmalla kädellään – yhtä yhtälötehtävää lukuun ottamatta. Sillä eihän viidennellä luokalla lueta vielä lukion pitkää matematiikkaa!

Eläköön siis hyvät opettajat, mielenkiintoiset tehtävät ja tutkiva mieli. Mutta ennen kaikkea vapaus olla lapsi…

P.S. tänäkin keväänä teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsi ansioituneita matematiikanopettajia, näistä yhtenä Kolmosen entisen opettajan!