Hellettä pakoon eläintarhaan

Viikon surkean ilmanlaadun jälkeen rankkasateet vievät saasteet mennessään ja Pekingin ilma puhdistuu kuin hyvän haltiattaren taikasauvan heilautuksesta.

Kaikki koulut ovat jo tyhjentyneet oppilaiden karattua kesälaitumille, ja saman tien ovat ulkomaalaisperheetkin pakanneet matkalaukkunsa ja suunnanneet kukin omaan kotimaahansa sukuloimaan. Jotkut isäparat lykkäävät vielä lomiaan ja ovat jääneet raatamaan töihin matkustaakseen myöhemmin perheittensä perässä.

Naapuruston viimeiset jäljelle jääneet suomalaisrouvat uskovat ulkoilman ja liikkumisen vahvistavaan voimaan ja pakottavat lapsensa pois sisätiloista raahaamalla nämä helteisenä päivänä eläintarhaan. Toisella rouvalla on käytössään auto ja kuljettaja, mutta autoon ei mahdu turvavöihin kuin kuusi matkustajaa. Vaikka turvavöiden käyttö ei ole Kiinassa takapenkillä pakollista eikä kukaan laske auton matkustajamäärää, eivät äidit halua ottaa riskejä liikenteessä. Muiden ahtautuessa autoon lähtee Äiti yksin matkaan metrolla. Tiedossa on kaksi vaihtoa ja arvioiden mukaan puolitoista tuntia matka-aikaa, sillä vaihtaminen kestää, koska risteysasemilla on pitkät kävelymatkat linjojen välillä. Lisäksi yksi Äidin käyttämistä linjoista kiertää kaukaa pohjoisen kautta. Toisaalta metrossa ei ole enää ruuhkaa vaan mukavan väljää, kun taas auto juuttuu liikenneruuhkaan.  Äiti lukee kirjaa, vakoilee kanssamatkustajiaan ja saapuu loppujen lopuksi perille samoihin aikoihin kuin autoileva loppuporukka.   

 



Linjat on viitoitettu selkeästi metroasemilla


 

 



 

Samoin laitureilla metron ajosuunnat. Etukäteen kannattaa kuitenkin painaa mieleen vaihtoaseman nimi sekä mielellään viimeisen aseman nimi, sillä metrokartat ovat harvassa. Puhelimiin saa ilmaisia appseja, joista saa näkyviin metrokartan sekä voi hakea asemia niiden pinyin-nimillä (eli latinalaisin kirjaimin)




Joskus opastetekstit ovat vain kiinalaisin kirjaimin




Uusissa metrojunissa tulevat asemat ilmoitetaan kuulutuksen lisäksi opastetaulun avulla (tulevat asemat on merkitty valolla sekä valonuolella)



 


Samaan aikaan kun liukuportaissa on tungosta ja ruuhkaa, riittää runsaasti tilaa, kun nousee omin jaloin



Rattaita ei metrossa näe, sillä linjojen vaihdot eivät ole esteettömiä. Niinpä pienet vauvatkin kannetaan sylissä junaan (tässä kolmen viikon ikäinen vauva, sen verran Äitikin ymmärsi kanssamatkustajien puheesta)




Eläintarhan metroasemalla ei eläintarhan exitiä ole vahingossakaan mainittu englanniksi, vain kaikkien muiden lähitienoon rakennusten... Äiti suunnisti ilmansuuntien mukaan. Vasta metroaseman ulkopuolelta löytyi alueen kartta!




... ja sekin oli lähinnä vain kiinaksi. Äiti oli tullut ulos Exit A:n kautta. Tästä kartasta piti päätellä, missä sijaitsee eläintarhan portti. (Se löytyi viimein, tosin Exit C1:stä jota ei ole karttaan merkitty)



Naapurinrouva on viimeksi vieraillut tässä eläintarhassa reilua vuotta aikaisemmin ja hämmästelee sillä välin tapahtunutta muutosta. Eläintarhan viihtyvyyteen ja atmosfääriin on panostettu paljon. Penkkejä on kaikkialla, joka paikassa on eläinpatsaita ja kauniissa puistoissa on mukava kuljeskella. Idyllisellä lammella voi ihailla elegantisti lipuvia joutsenia. Eläimillä on kohtuullisen kokoiset häkit ja enimmäkseen niiden olot vaikuttavat ihan siedettäviltä tai jopa hyviltä (mikäli niin voi ikinä eläintarhan oloista sanoa). Tosin jääkarhun näkeminen yli 30 asteen helteessä äärimmäisen kaukana luontaisesta elinympäristöstään tuntuu äideistä hyvin pahalta. Lisäksi eräs maakarhuista vaikuttaa suorastaan huumatulta (muut ovat tosin aktiivisia ja touhukkaita), ja kamelien kyttyrät ovat säälittävän lysässä ja äidit ihmettelevät, miksei niillä ole juomavesiastioita missään pihamaalla. Suomalaisäiti epäilee, että vettä säästetään ja toteaa lakonisesti kaiken olevan mahdollista Kiinassa.

Äiti muistelee Singaporen eläintarhaa, jota kaksikymmentä vuotta sitten pidettiin hyvin hienona. Ainakin silloinen eläintarha jää kyllä tämän varjoon, mikäli verrataan ihmisten viihtyvyyden kannalta. Äiti epäilee Pekingiin haetun oppia Berliinistä, jonka eläintarhaa Pekingin Zoo hänen mielestään muistuttaa.

Vaikka lämpömittari näyttää reilusti yli 30 astetta, ei kuuma päivä edes haittaa retkeläisiä, sillä puut antavat mukavasti varjoa ja lämmin föhntuuli keventää oloa. Kaikkein pienimmätkään eivät muista väsymystään, vaan kulkevat reippaasti mukana kilometritolkulla.

 


Ihkaelävän pandan masu (panda on muuten mandariiniksi xióng māo eli karhukissa)





Pieni mies ja eväät




Susipuisto

 




"Olen arktisten alueiden eläin, minua ei luotu helteisiin"




Huumattu Paddington kovin kummastelee eläimiä lasin takana  

 

Tällä kaverilla on ihan omaa kivaa

 

 

Veljekset kuin ilvekset

 

 

 

Räyh



Kaikkein suurin kingi

 


Suunnistajan "iloksi" kartat ovat aina niin päin, että menosuunta on ylhäällä. Tässä kartassa siis etelä on kartan yläosassa, pohjoinen alhaalla. Paitsi oikeanpuoleisessa koko alueen pikkukartassa, jossa etelä on alhaalla... Ota siis kartoista selvää!

 


Eläintarhassa tavattu suomalaisperhe oli saanut käsiinsä oikean kartan. Onneksi kännyköissä on kamerat

 

 

 


Virtahevot ammeessaan

 

 

 

 

 

 

 

Eläimet eivät ole tarhan ainoa kiinnostuksenkohde. Pian äidit huomaavat, että heidän pienet vaaleat lapsensa ovat kuvatumpia kohteita kuin viereisten häkkien eläimet.  Salakuvaajia pyörii heidän ympärillään ja röyhkeimmät joudutaan hätistelemään pois. Suomalaisäiti selittää, että nämä röyhkimykset ovat ”maalaisia”, luultavasti Etelä-Kiinasta tulleita turisteja. Kaikkein härskeimmiksi kuvaajiksi osoittautuu lauma nuorehkoja miehiä, jotka yhtäkkiä ympäröivät äidit ja lapset. Yksi heistä ryntää istumaan pienimpien lasten väliin ja hyvä ettei kaappaa näitä syliinsä. Kun suomalaisäiti huutaa kiinaksi, ettei saa kuvata, rämähtävät nämä miehet nauramaan, napsivat uhallaan vielä lisää kuvia ja lampsivat sitten muina miehinä omaa erinomaisuuttaan ivallisesti hekotellen tiehensä.

Ruuhka-aikaan matkustaminen metrossa ei houkuttele Äitiä, joten he päättävät ahtautua paluumatkalle kaikki samaan autoon. Rojahtaessaan takapenkille hoksaa Äiti, että mahtuuhan heitä sinne istumaan kolmen paikalle neljä rinnakkain. Kaikki saadaan jopa kiinni vöihin. Kuskin kurvatessa matkaan istuu takapenkillä kaksi tyytyväistä pientä poikaa, täyttäen kaksistaan yhden matkustajan paikan, vierekkäin yksissä turvavöissä. Kun autosta löytyy vielä pari muoviukkoa, alkaa riemukas puheensorina, hihitys ja muoviukkojen heilutus. Pitkä matka autossa ei haittaa eikä pieniä poikia harmita, vaikka luvattua McDonald’sia ei matkan varrelta löydykään.