Lukemisen ilosta ja merkityksestä

Mitä tämä kuva mahtaa esittää?

a)      Tarjoilijaksi tälläytynyttä opettajaa vai

b)      rock n’ roll -mummoa matkalla hautajaisiin.

 

 

 

 

Molemmille vaihtoehdoille on perustelunsa. Todellisuudessa tämä kuva esittää opettajaa, joka yrittää esittää tarjoilijaa. Kyse on valokuvanäyttelystä, jonka järjestimme maaliskuussa Suomi-koulussa. Näyttelyn avajaisiin kuuluu tietysti tarjolle kupliva juoma ja pikkupurtava, jota tummiin pukeutuneet tarjoilijat pyörähtelevät näyttelyvieraiden joukossa tarjoilemassa sirosti pikkutarjottimiltaan. Tämä oli sitten minun kaapistani löytynyt ”tarjoiluasu”, nimittäin ainoat mustat vaatteeni.

 

Kun teinilapseni sitten näki asuni, hän kommentoi minun näyttävän rock n’ roll -mummolta matkalla hautajaisiin.

 

 

 

 

 

 

Alun perin näyttely lähti liikkeelle elokuisesta ideariihestä, jossa olimme puineet Suomi-koulun asioita ja ideoineet sen kehittämistä. Koulussamme on laaja alakouluikäisille suunnattu suomenkielinen kirjasto, jota käytämme jokaisena Suomi-koulupäivänä. Siitä huolimatta monen vanhemman ja opettajan päänvaivana on, kuinka saada lapset lukemaan enemmän ”äidinkielellään” – siis kielellä joka monille koulumme lapsille on lähempänä toista kieltä tai vierasta kieltä. Kielellä, jota he eivät käytä edes suomenkielisten koulukavereittensa kanssa.

 

Siitä ideariihestä lähti liikkeelle valokuvahaaste, jossa haastoimme perheet kuvaamaan lapsensa ”hauska lukuhetki”.  Ehtoja oli vain kaksi: 1) kirjan on oltava suomenkielinen, ja 2) että se on myös luettu oikeasti. Toimitetut kuvat teetettiin paperikuviksi, kehystettiin ja koottiin valokuvanäyttelyksi. Houkuttimena oli palkintolahjakortteja ”trampoliinipomppulandiaan” sekä kirjakauppaan. Kun vielä jaksoimme kovasti muistuttaa vanhempia osallistumisesta, saimme aikaan mukavan sadon kuvia ja ihan oikean näyttelyn – ihan oikeine kuplajuomineen ja pikkupurtavineen, jota tarjoilivat melkein oikeat tarjoilijat.

 

Näyttely siis onnistui loistavasti ja esikoiseni vielä kotimatkalla kommentoi, että olipa hieno näyttely, sehän oli kuin ihan oikea taidenäyttely. Juuri niin kuin oli tarkoituskin.

 

Lukemisen yhteydestä kielenoppimiseen en voi olla paasaamatta kaikkialla. Sen valtavasta voimasta olen saanut kokemusta sekä omien lasteni että oppilaitteni kautta.
 

Voin todeta oppi-isäni, amerikkalaisen lingvistin ja pedagogin Stephen Krashenin sanoin:

 ”Free voluntary reading, reading because you want to, is one of the most effective tools we have in second language and foreign language education. It is also the easiest and most pleasant to use.”