Hyvää naistenpäivää ihanaisille!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muuttaessamme Pekingiin meinasi eräs tuttavani, että Kiinassa meillä sitten olisi kodinhoitaja, kuski ja puutarhuri ja että minä viettäisin makoisia rouvanpäiviä juomalla päivät läpeensä shampanjaa toisten expattirouvien kanssa. Siltähän se ehkä kuulostaa, mutta totuus on vähän toinen. Ayi meillä kyllä pakosta on, mutta hänkin omalla rahallamme kalliisti palkattu (mahdollistamassa minun työskentelyni kodin ulkopuolella), mutta nuo muut jutut eivät valitettavasti ole toteutuneet. Tai ehkä tuo viimeinen joskus. Nimittäin muutaman kerran vuodessa kutsuu joku rouvista toiset rouvat kotiinsa aamukahveille, ja pari kertaa on käynyt niinkin onnellisesti, että minäkin olen ennättänyt mukaan. Ja juuri tänään oli sellainen onnekas päivä!

 

Sillä tänään, naistenpäivänä, meidät oli kutsuttu Suomi-rouvien aamukahveille seuraavien saatesanojen myötä:

 

”Kaivapa silmistä unen häivä,

muistathan, 8.3. on Naistenpäivä!

Etsi siis peili

ja näet, mikä mahtava leidi.

Siispä keikuta pyllyä,

ketkuta jalkaa,

voi ihanien naisten päivä alkaa.”

 

Aamulla me Pekingin maalaisserkut ketkuttelimme itsemme taksiin ja keikuttelimme kaupunkilaisserkkujemme luo keskustaan, jossa nousimme hissillä tornitalon 29. kerrokseen. Kahvittelun, kuohuvan ja taivaallisten herkkujen lisäksi palkitsimme itseämme uusilla aurinkolaseilla, niitähän ihanilla naisilla ei nimittäin voi koskaan olla liikaa. Etenkin kun Pekingissä niille on käyttöä ympäri vuoden (ja edellisistä lasihankinnoistamme on jo vierähtänyt tovi). Ihanaisen emäntämme yllätimme muistamalla lahjalla ja puheella hänen lähestyvää merkkipäiväänsä, joka on tällä kertaa jopa ympäripyöreitä vuosia.

 

Näine saatesanoineni toivotan hyvää naistenpäivää kaikille ihaNaisille!

 

P.S. Samaisen talon asuntoja olimme mieheni kanssa kierrelleet previsiitillä pari vuotta sitten. Jos silloin olisimme valinneet kotimme täältä, ihailisimme mekin nykyään näitä Pekingin kaupunkimaisemia: pilvenpiirtäjiä, hutongeja ja moottoritien ikuista vilskettä (eikä kuvassa ole edes ruuhka-aika…)