torstai 28. heinäkuuta 2016

Mökkeilyn ihanuutta osa 3



 
 
 
 



Kyllä mökillä on sitten ihanaa.

Kesän helteisimpänä päivänä Äiti istuu terassilla sortseissa. Sataa ja paleltaa. Jossain kaukana kumisee ukkonen. Tahtoo lämmintä, niin kuin etelässä, miettii Äiti ja katselee kavereiden FB-päivityksiä, joissa hillutaan uimarannalla ja hihkutaan hellettä. Välillä Äiti lämmittelee saunan puolella sytyttäessään tulen uudestaan padan alle, jotta saataisiin tiskivettä. Tuulee väärästä suunnasta, joten hormi ei vedä eivätkä kosteat klapit tahdo syttyä. Vettä saa lämmittää tuntikausia.




 
Päivät kuluvat vedenlämmityksen, tiskaamisen, kaupassakäynnin, saunomisen ja ruoanlaiton määrittämänä. Joka toinen päivä ajellaan kirkolle kauppaan, joka toinen päivä saunotaan. Molempia ei kerkiä samana päivänä. Siivotakin pitäisi (hämähäkit ovat viettäneet mökillä runsaasti kestejään), sekä saada aikaiseksi pieniä parannustöitä.





 


Saunan pumppu on tukossa. Pumppaminen kestäisi ikuisuuden, joten vesi saunaan kannetaan järvestä. Tehtävään valjastetaan perheen esiteinipojat. "Mä kannoin jo viimeks. Ei ny oo mun vuoro!" "Mut mää oon viäl liia pieni..."


 
 



Nuohooja toteaa vanhan kiukaan savuputken läpiruostuneeksi. Isä käärii putken ympärille alumiinifoliota, koska on saunomispäivä. Sillä vasta aamulla saa kaupasta uutta putkea.





Viikon mökkeilyn jälkeen Äiti viimein ennättää siivota huussin. Juuri ennen kahvivieraiden tuloa. Jottei vieraiden tarvitsisi istua likaiselle reiälle, mikäli joutuvat käyttämään huussia. Kahvipöydässä pullan ympärillä pyörivät ampiaiset pistävät kahta lasta. Illalla toista pistää vielä uudestaan. Herhiläiset ovat viisastuneet aikaisemmista kesistä ja rakentaneet pesänsä kauemmaksi grillistä, johonkin salaiseen paikkaan, eikä sitä ole löytynyt tämän mökkireissun aikana. Seuraavana päivänä Isä hakee apteekista uuden satsin Ampikyytä.






 
Terassin penkit ovat likaiset ja huonossa maalissa. Äiti rapsuttaa, hioo ja pesee penkit juuriharjalla. Hän hankkii ympäristöystävällistä perinnemaalia maalatakseen penkit sinertävän harmaiksi. Annie Sloanin värikartan viehättävän vaaleanharmaa Louis blue osoittautuukin erittäin vaaleansiniseksi. Maali kuivaa raivostuttavan nopeasti ja Äidin selkä kipeytyy kyykkiessä. Liitumaalin pinta on kauniin mattainen ja paljastaa puun syyt, mutta vielä kuivuttuaankin maali tarttuu kosteaan riepuun. Ei siis ehkä paras maali terassinpenkille, jolla vilvoitellaan saunan jälkeen. Voi olla, että noustessa jää kosteaan pyyhkeeseen sinertävä takamuksen kuva. Eikä hempeän vaaleansininen sittenkään ole parhaiten maastoutuva sävy järvenrannalle. Pitkä kiinteä penkki saanee odottaa seuraavaan kesään saadakseen kerroksen pellavaöljymaalia. Harmaan sävyistä.



















 

 
Mutta pari-istuttavan pulpetin penkki saa jäädä siniseksi ja nyt on Äidillä terassilla lukunurkkaus, jossa voi palella pesuvettä lämmittäessä ja lukea varta vasten mökkireissulle hankittua sisustuslehteä (niiden lukeminen kuuluu nimenomaan mökille) sekä hömppäromaania, jota ei kehtaa julkisella paikalla kaivaa esiin.
 





Ensi kesän työtehtävät ovat jo tiedossa, sillä seuraavan kerran mökkeillään vasta vuoden päästä. Mutta jo ensi viikolla on mökillä elämää. Silloin papan luottomiehet tulevat korjaamaan kattoja.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa jos jätät kommentin :)